Kipastiin likkojen kanssa treenaamassa. Oltiin vähä huonosti prime timenä, mutta meille löytyi kuin löytyikin hyvin tilaa.

Tehtiin Moiran kanssa aluksi hieman rally-tokoa ja pieniä perusasentoharjoituksia. Pyrkimyksenä olisi syksyllä päästä rallykisat korkkaamaan pikkublondin kanssa, niin pistetään kaikki käännökset ja pyörittelyt tehotreenin alle! Ainoa mitä en oikein päässyt treenaamaan on spiraalit ja pujottelut. Myyris on edennyt kuukauden aikana hurjasti! Pitäisi vielä opettaa sitä kunnolla leikkimään. Se hyvin heikosti leikkii treenikentillä jos on paljon häiriötä. Ei se haahuile tai mitään, mutten saa siitä räjähtävää energiaa irti. Pitää kokeilla vielä erilaisia leluja ja treenata ihan sitä häiriössä leikkimistä :)
Cecil on nykyisin tokossa aivan kuin eri koira. Muistan hämmentyneenä ja suruissani sitä aikaa kun se paineistui tosi paljon - todennäköisesti liiallisen treenaamisen ja vaatimustason nopean nostamisen johdosta. Nyt se on niin iloinen ja se jos mikä tekee minut onnelliseksi. Teknisestihän tuo nykyinen meno on kamalaa katseltavaa :D se nojaa, hieman poikittaa ja sitten vielä vähän edistää. Meillä ei kuitenkaan ole tokossa tai rally-tokossa tai missä ikinä tavoitteet kovin korkealla. Ainoa prioriteetti on se, että on oikeasti superkivaa. Jäävät meni kaikki hienosti ja tehtiin kaikenlaista täpäkästi! Pitäis käydä kapula ostamassa niin vois treenata pitoja. Paikkista ollaankin paljon treenattu, joten ei se taida oikeen muusta kiinni kuin siitä ällöttävästä kapulasta!

Tauoteltiin ja sitten tehtiin vielä hetki aksaa. Moira tutustui ensimmäistä kertaa A-esteeseen. Ja targetin kanssa lähettelyä hypyille, putkeen, putkelta hypylle ja hypyltä putkeen. Perussettiä!
Cecil kun pääs vapaaksi se hyppäsi aitojen välistä esteiden luokse huutamaan :D Niin ihana katsoa kun se on innoissaan ja haluaa tehdä. Tehtiin muutamia epämääräisiä pätkiä. Pointtina vahvistaa keppejä, keppikulmia ja kontakteja. Mösö oli superhieno kepeillä. Ymmärrettävästi kun ei olla hetkeen treenattu niin se ei kestä sitä että irtoan itse sivusuunnassa. Katellaan sitä sitten seuraavissa treeneissä!

Tehtiin hyvin pientä radanpätkää, missä pointtina oli lähinnä vaan mennä lujaa ja irrota. Tehtiin välillä myös 4-2 takaperin, mikä olikin vähän vaikeampi Cecilin rytmittää, kun ei putkesta voi juosta pää viidentenä jalkana kepeille! Jäi tosi hieno fiilis. Nyt on sohvalla kyllä väsynyttä koiraa. Moira nukkuu oikealla puolella ja Cecil vasemmalla puolella kun itse istun läppäri sylissä. Onneksi ostin kolmen istuttavan sohvan ;)



Puolisen vuotta lyhykäisyydessään:
- Moira täytti vuoden 25.7.
- Teimme Cecilin ja Moiran kanssa ensimmäistä kertaa agilityä sitten joulun tuossa eilen
- Moira kävi näyttelemässä toissapäivänä
- Itse olen juossut nyt puolimaratonin kesäkuun alussa, supersprintti triathlonin kesäkuun keskivaiheilla, polkujuoksua heinäkuussa
- Moiran kanssa on herätty treenaamaan edes hieman
- William ja Spidi ei muutakaan mun luokse, mutta William oli kyllä hoidossa kolme viikkoa ja tulee varmasti toistekin!
- Aloitin uudessa työpaikassa tämän viikon alussa



William on hirveästi reipastunut! Sisällä leikki paljon - etenkin Myyriksen kanssa. Ulkona ei sitten ihan uskaltanut ottaa osaa tyttöjen rajuihin painiotteluihin vaan tyytyi hajujen ihmeelliseen maailmaan! Koirien kanssa on myös käyty muutamaan otteeseen uimassa piiiiiitkästä aikaa! Moikun mielestä vesi on aivan käsittämättömän ällöttävää, mutta Cecil - vanha vesipeto! - oli aaivan kikseissä! Itsekin uskalsin heittää talviturkin kesäkuun alussa.


Koirakaverukset! Vasemmalta oikealle Cecil, Moira, Fiilis, Glee ja Merlin


Ennen Kiira-myrskyä oltiin Riitan kanssa treenaamassa Ojangossa agilityä. Ei olla kumpikaan käyty siellä varmaan iäisyyksiin. Agendana lähinnä vaan hauskanpito ja muistuttelu. Tehtiin suuuperlyhyt rata missä pointtina oli vaan täysiä meneminen ja irtoaminen. Näissä kyllä onnistuttiin :D Moiran kanssa treenattiin vähän väliä pienempiä pätkiä lähinnä targetilla. Ollaan treenattu lähinnä vain rallya jne, niin se on kovin paljon mussa kiinni. Hienosti se targetille irtoaa, ja kun Riitta toimi apparina niin saatiin vauhtiakin kun pystyy paremmin hetsaamaan.

Erikoisnäyttely 11.8

Moira korkkasi JUN luokan toissapäivänä Espoossa collieiden erikoisnäyttelyssä. Tuomarina oli brittiherra Geoff Duffield GB. Junnunarttuja oli 9, joista Moira meni kehään ensimmäisenä. Siinä tuli vähän kiire, kun pikkupentujen kasvari siirrettiinkin lennosta toiselle tuomarille, enkä ollut varautunut ihan vielä menemään kehään :D Myyris esiintyi superhienosti ja antoi tuomarin käsitellä. Sen jälkeen kun tuomari nosti etutassut ilmaan, niin Moira rupesin vääntelemään ja rimpuilemaan käsittelyssä.


"1 year 1 month sable, needs to clear in stop. Good earcarriage. A bit uncooperative. Good depth of chest. Well arched neck. Good lenght of back. Would prefer more drive from rear, as she is little close behind." - EH


Paljon arvostelussa oli hyvääkin! Katellaan vielä loppuvuodelle jotain kehähommia. Nyt kyllä tota tukkaa lähtee aivan järjettömästi (sopivasti heti kun Cecil lopetti karvojen pudottamisen :D) niin ehkä lähempänä vuodenvaihdetta

Viime päivityksestä onkin jo aikaa! Jalan tilanne väliaikaisesti taas huononi, mutta nyt se on hyvällä mallilla! Ei olla oikein tehty siksi muuta kuin lenkkeilty varoen, etenkin näillä liukkailla säillä, ja siksi postausväli taas piteni! Agivalkku piti jalan ja aikataulujen vuoksi perua. Mutta ei se mitään! Aikaa riittää ja aina voi tehdä juttuja myöhemmin. Onneksi jengi on ollut niin töissä kuin vapaa-ajallakin ymmärtäväisiä tän tilanteen kanssa.
Uutisia sen verran, että muutto on edessä ensi viikolla! Olen viimeiset pari viikkoa vaan tuijotellut Ikean, Jyskin ja Sotkan kuvastoja innoissani. William ja kissaherra Spidi palaavat huostaani. Cecilillä tosin alkoi nyt juoksut, eli pojat palaavat luokseni todennäköisesti maaliskuun lopussa. Otan molemmat ukot avosylin vastaan.

Lähdettiin koirien kanssa Riitalle jo torstai-iltana ja erkkari oli lauantaina. Perjantaina alkoi Moiran puunaus, likka ei ollut tällä kertaa yhtä loppu kuin viimeksi puunaamisen suhteen :D Korvat nyt edelleen ovat kevyet ja hoitamista jatketaan. Ehkä ne joskus vielä siitä. Pesu meni kivuttomammin ja nyt kun mulla on kunnolliset ohennussakset niin saatiin nätisti trimmattua.

Näyttelypaikkana oli ShowHaw Vantaan Tammistossa mikä oli kyllä aivan naurettavan pieni tila tuollaiselle tapahtumalle. Monethan siellä valittivat ja ihan aiheesta. Yli 200 koiraa oli paikalla ja ties kuinka paljon ihmisiä. Riitta treenasi Moiralla ja kyllä se vähän reagoi ympärillä tapahtuvaan, mutta oli superreipas! Keskittyminen parani kyllä hetki hetkeltä :) Koko se näyttelypäivä kesti yli 10h ja mulla alkoi menemään ehkä vähän tunteisiin siinä klo 14.30 jälkeen, etenkin kun eräs koira oli jo arvosteltu, mutta sitä arvostelun saamista paperisena piti odottaa reilu tunti. Tarkoituksena ei ollut jäädä loppuun asti, mutta etenkin loppuakohden kaikki oli levällään, niin oli käytännössä pakko jäädä. Mösötin odotti kyllä nätisti ilman huolia Riitalla, Riitan koirat oli mukana ja Moira nukkui oman kehänsä jälkeen tyytyväisenä häkissä.


Suipponokkaklaani 3,5h lenkillä


Pentuja oli pikkupentunartuissa 11. Moiran tulos PEK-. Tuomarina Ulla Bergh-Persson Ruotsista. Oli todella osaava tuomari ja käpälöi huolellisesti koirat läpi. Arvostelu oli myös hyvin pitkä, eli sai sille 40€ menetykselle kuitenkin jotain vastinetta!

"6 månader. Ännu något outvecklad valp. Trevligt huvud med flat panna. Bra ögon. Något ostabila öron, tillräckligt Lång hals, goda kroppsproportioner. Önskar lite kraftigare benstömme rör sig. Ok bak, men mycket ostabilt fram. Trevligt temperament"

6 kuukautta. Silti hieman kehittymätön. Kaunis pää ja litteä kallo. Hyvät silmät. Hieman epätasapainoiset korvat. Oikeanlainen pitkä kaula ja hyvät rungon mittasuhteet. Toivoisin voimakkaampaa luustoa. Hyvät liikkeet takaa, mutta epätasapainoiset edestä. Hieno luonne.

Ihan kiva arvostelu! Vaikka välillä mietityttää näissä pentukehissä että kuinka kehittynyttä koiraa sitten haetaan. Olen kyllä ylpeä tuosta pikkuisesta. Pian se on 7kk ja sitten päästäänkin jo isoihin pentuihin. Kiitoksia Riitalle jälleen Moiran handlaamisesta!


Minäkin pääsin kehässä kierähtämään. Esitin Timonan nahkan paras narttu -kehässä, niin pääsin itsekin vähän kierähtämään kehänauhan toisella puolella :)

Kiitoksia blogipostauksen kuvista Suvi Lehdolle! Lisää kuvia tulee varmasti tähän kansioon, kun saadaan lisää kuvia.

Mun jalka on oikeastaan entisellään, eli aika huonossa hapessa. Olen ollut jälleen saikulla, mikä onneksi loppui ennen pentunäyttelyä. Riitta on kyllä lahja kaikille, sillä hän trimmasi, pesi ja föönasi penskan. Mun tehtävänä oli oikeastaan vaan istua ja pitää seuraa. Moiran mielestä täti oli ihan kamala kiduttaja ja Myyris tuleekin muistamaan 14.1 päivän Kidutusten Päivänä. Edes edeltävä perjantai 13. ei vetänyt Moiran mielestä vertoja lauantai 14.

Moiralla oli myös hienoimmista hienoin kylpytakki päällä! Föönaamisen jälkeen pupelo oli varsin tuuhea kultakutri


Moira oli aivan tavattoman reipas pieni pehkis. Meni Riitan kanssa todella nätisti - toki Riitta on Myyriksen lempitäti - mutta silti mua vähän jännitti reaktio, kun tilanne oli aivan vieras. Itse istuskelin lattialla kun penkkejä ei ollut eikä jalkapöytä meinanut kestää. Sain muutaman hassun räpsynkin otettua.

Moira 5,5kk ensimmäistä kertaa kehässä



Tuomarina oli Johan Juslin. Hän katsoi Moiran tarkasti läpi hännänpäätä myöten, kirjaimellisesti :D

"Erittäin kaunispiirteinen pää ja ilme. Hyvä kaula. Tarvitsee vankemman etuosan. Saisi olla raajakkaampi. Vahva lanne. Hyvät takakulmaukset. Litteät etukäpälät."



Tuloksena PEK1 muttei kunniapalkintoa. Ehkä joskus olisi jäänyt harmittamaan, mutta nyt ei voi olla muuta kuin ylpeä pienestä ketusta. Kaapelitehtaalla raikui, hallitreeniä ei kuitenkaan kauheasti ole ja aivan järkyttävä haukku kuului joka suunnasta. Se oli vaan innoissaan kopeloinnista ja arvostelukin oli todella hyvä!

Seuraava kehä onkin sitten varmaan mätsäri kuun lopussa Vantaalla ja kehässä sitten taas collieiden erikoisnäyttelyssä. Vielä on vähän auki ilmoitanko Cecilin ns. lassieluokkaan, missä saa olla myös virheellisiä koiria. Cecilillä kun toi korvapolitiikka on aina ollut vähän pysty :D Agi on nyt tauolla, vaikkakin elättelen toivoa ihmeparantumisesta, niin pääsisi ehkä mölleihin ulkopuolisena jännittämään. Saa nähdä miten mun jalan tilanne etenee, jospa jossain vaiheessa pääsisi taas tavalliseen arkeen kiinni.

Oltiin menossa lopuvuodesta mätsäriin, oltiin korkkaamassa tän vuoden alussa kunnolla agitreenit, olin suunnitellut puoli maraton treenini, uintitreenit kesän triathloneja varten. Kaikenlaista oltiin tekemässä. Sit mä 28.12 kaaduin metsässä Moiran kera rähmälleni. Tuntu kipu. Käärin lahkeet - ei verta. Otin kengän pois - hirvee veri pulppuaminen :D Istuin hetken, verilammikko sen kuin suureni. Raahauduin sisälle. Käytävä veressä. Menin vessaan istumaan kun taju meinasi lähteä. Vessa veressä. Soitto kämppikselle ja koitin vain pysyä tajuissani. Lanssilla peijakseen, todetaan sentin syvyinen reikä jalkapöydässä, kengän läpi jalkaan mennyt todennäköisesti joku terävä oksa, sillä lasinsiru olisi tehnyt repaleisempaa jälkeä. Pari tikkiä jalkaan. Teipit päälle. Sit lepoa. Kävely oli täysin mahdotonta ja jalkapöytä on siitä paha, että sinne pumppaa niin tiuhaan tahtiin verta, että se alkoi myös vuotamaan helposti. UV meni sängyssä maatessa ja niin suurimmaksi osaksi kaikki päivät. Viikko kului, tikit piti poistaa torstaina ja kas kummaa se onkin tulehtunut. Lisää nappeja naamaan, täysi liikkumiskielto neljäksi päiväksi ja nyt jännitellään että miten käy. Olen kirjaimellisesti käynyt takapihalla juoksuttamassa koiria, joten liikunta on taattu. Riitta tuli suipponokkineen käymään kuvaamassa ja juoksuttamassa piskejä. Matkaa minulla ehkä vaivaiset 20m. Se riitti jo hyvin.

Koska kuvat ovat todella ällöttäviä, pieni koostekuvaus löytyy linkin takaa. Neljäs kuva ylhäältä on jalka hyvässä kunnossa! Haavan koko on pienentynyt, turvotus hieman laskenut, mätä ja tikit poissa... :D Ei silti mikään kaunis ilmestys.

Piristykseksi tähän nyt koirien riehumiskuvia ja Moirasta uusi rakennekuva <3 Ikää nyt neitosella 5kk 2vk. Ensi sunnuntaina onkin sitten se pentunäyttely edessä. Riitta onneksi esittää Moiran, mulla ei varmaan jalka vielä silloinkaan kestä.






Kuvat isompana nähtävissä täällä

Ensinäkin hyvää joulua toivottaa lämpimästi koko meidän poppoo! Mentiin tyttöjen kanssa visiitille äidilleni Helsinkiin, missä odottelikin vastassa meidän William ja Spidi :) Joukukorttikuvat jäivät kiireen vuoksi ottamatta.


Spidi oli niin innoissaan siitä, että olin tullut käymään, niin sehän roikkui mun sylissä varmaan kolme tuntia putkeen, kunnes lopulta suostui nousemaan siksi ajaksi että saan syötyä.

Kolmen koiran kanssa lenkkeily oli kyllä ihanaa, vaikkakin tuntui välillä hankalalta kun kaikki vetivät eri suuntiin. Onneksi metsä on lähellä, niin kolmikko pääsi leikkimään vapaana. Valkoista joulua ei nyt tänne tullut, vaan on vähän reilu kaks päivää satanut vettä enemmän tai vähemmän saavista. Koiria se ei onneksi haittaa, paitsi sitten kun päästään takaisin sisälle ja pitäisi kestää pyyhkeellä kuivaus :D Moiran mielestä moinen homma on tylsää ja sitä pyyhettä olis paljon kivempi vain repiä.

Moiran kissakohtaaminen on mennyt Spidin kanssa hyvin, vaikka kissaherra olikin vähän loppu siitä että taas tänne raijataan pentuja. Moira ei ihan ehkä tajua oman tilan kunnioitusta ja sehän ottaa Spidiä pannuun, mutta onneksi se on sinänsä niin tottunut.

Vuoden vika agi

Kipastiin Mösöttimen kanssa vähän aksaamassa. Rata oli kyllä hauska! Siinä sai juosta aika pirusti. Mulla hahmotuskyky riitti ihan ookoosti, koska siinä mielessä paikoittain suoraviivainen. Olin vaan kauheassa kiireessä muutamaan otteeseen, että unohdin mm. koiran ohjaamisen :D Hyvänä esimerkkinä "ai niin persjätössä kannattaisi varmaan katsoa koiraa" ja "vastakäsi on erinomainen keksintö".


Jätettiin taas kontaktit pois, vaikkakin Mösö A:lle kerran juoksi. Tehtiin rataa siis pätkissä. Rengasjuttu oli aika hauska, koska kun Cecil tuli putkesta se ei jotenkaan vaan lukinnut sitä yhtään. Hyvin se sit lopulta meni! Kepit tehtiin käytännössä erillisenä. Ideana olisi ollut jatkaa siitä rataa normaalisti, mutta treenitauko näkyy koiran keppivarmuudessa. Se ei oikein kestä sitä, että otan etäisyyttä. En sitten millään kerennyt mihinkään persjättöihin. Mä sit lennosta huitaisin vain johonkin suuntaan ja hymähdin kun koira meni sinne minne piti, niin vähän tönksähdellen sain jatkettua pätkän loppuun :D Nää takaaleikkaus-tsäkät on kyllä meidän bravuuria.

Takaakierrot olivat lähellä toisiaan, mutta kuitenkin sellaisella etäisyydellä, että liikkuminen oli avainsana. Mä alussa tein niin, että sen sijaan että olisin kävellyt sivuttain eteenpäin, mä siirryin tavallaan alaviistoon, jolloin eteneminen sinne minne piti oli puolimahdotonta.

Oon kyllä hurjan ylpeä Cecilistä ja jopa hieman itsestäni, vaikka mun oli vaikea välillä keskittyä. Kuntoa vaan ylös ja itseluottamusta enemmän molemmille niin kyl se siitä sit taas!

Mösöttimen villapaita on nyt myös saatu valmiiksi! Otin oppia vatsakappaleen kanssa ja Cecilille tein huomattavasti lyhyemmän kauluksen. Senkin tosin saa kaksinkerroin, mutta ei ole niin muhkea kuin Moiralla.


On toiminut kyllä hyvin kun oon pikaisesti kokeillut ulkona ja sisällä. Tarttis vaan ne kovat pakkaset ja lumikelit tänne Etelä-Suomeenkin tän loskapaskan sijasta, niin pääsis testaamaan kunnolla! Plus olishan se valkoinen joulu aina kivempi kuin tämmöinen harmaa.

Toissaviikon agi

Olin molempien koirien voimin Agility Akatemialla treeneissä. Moiran kanssa harjoiteltiin lähinnä vain hallissa olemista ja leikkimistä. Tyypillinen "kyllä se kotona leikkii" - tilanne tuli aika nopeasti :D Pitäisi löytää aikaa jostain ja käydä leikkimässä eri paikoissa enemmän. Cecilin kanssa treenit eivät olleet helpot! Rata oli mun hahmotuskyvylle aika haastava ja välillä tulikin blackoutteja :D Onneksi käsi käy nopeasti taskulla niin saa koiralle heitettyä palkan.


Tehtiin pätkää 1-7. Poispäinkäännöksen ajoitus ja saksalainen tuotti pieniä ongelmia ja sitä hinkattiinkin aika pitkään. Kepeille haku menee hienosti. Esteeltä 8 tehtiin sitten eteenpäin puomille asti meni ihan ok, siinä ei sinänsä muuta kuin kovaa eteenpäin. loppuosa 22-25 tuottikin sitten ongelmia muiden edestä :D Jos otin 25 liian voimakkaasti niin Cecil kielsi, ja jos otin vähän hellemmin niin koira oli putkessa. Vastakädellä koira kierähti ennen hyppyä ympäri ja muuten sitä vaan ammuttiin putkeen. Hivuttauduin melkein joka yrityksellä liian lähelle hyppyä, jolloin koira ampaisi jo ihan muualle. Saatiin me se lopulta pelaamaan!


Moiran kanssa höpsöteltiin kaikenlaista ja Riitta osallistui palkkaamiseen, minkä vuoksi pätkiä on hyvin vähän. Lähinnä treenattiin sitä että leikitään ja haetaan lelu esteen läpi. Putkistahan likka tykkäsi ja olen kyllä ylpeä sen keskittymiskyvystä, vaikka viereisillä kentillä muut koirat huusivat. Vedettiin siivekkeiden läpi ja sitten muuria pumpeilla. Kotiläksyksi lisää hallihäiriötä, mikä toteutuu työkiireiden jälkeen viimeistään ShowHaun mätsärissä 30. päivä ja sitten etäpalkan opettamista. Moiran kanssa tehtiin pieniä targettikokeiluja ja niitä tullaan jatkamaan.

Viime tiistain agi

kävin tuuraamassa Riittaa. Juha ei ollut paikalla, vaan hänelläkin oli tuuraaja Senni :D

Rata oli varsin kiva! Treenattiin kepeillä poispäinkäännöstä ja Senni osallistui kivasti koiran palkkaamiseen. Ei olla ihan hirveästi tehty sitä keppien jälkeen tai juurikaan ylipäätään Olin myöhässä käsimerkin kanssa, jolloin Cecil kerkesi monta kertaa kääntymään keppien jälkeen ympäri, sen sijaan että olisin saanut työnnettyä sen putkeen.

Pätkä 9-15 oli seuraava mihin keskityttiin. Päällejuoksusta lähdin vähän myöhässä, niin sit ei enää kerennyt valssiin. Sit kun kerkesin hyvin lähtemään päällejuoksusta enkä jäänyt ihailemaan et "vau sehän meni hienosti takaa!" niin en kerennyt valssilta enää eteenpäin.

Oli aivan huikea fiilis kun sai rytmitettyä kaiken oikein ja sai homman pelaamaan. Tuli ihan mielettömän mahtava fiilis ja kiitos siitä Sennille että jaksoi painaa meitä eteenpäin siinä. Pitäisi itse käytännössä yrittää vaan muistella radat paremmin, niin voin keskittyä enemmän tulevaan enkä mennä niinkään este kerrallaan, vaan suunnitella liikkeet jo useampaa estettä silmälläpitäen. Toivottavasti saataisiin ensi treeneistä taas videota!

Toko on hiljalleen nostanut päätä taas meidänkin laumassa :D Kaukoja oon muutenkin treenannut molempien kanssa, ainoastaan etäisyyttä pitäisi saada lisää. Moiran pyllynpyöritysoperaatio edistyy sen verran, että se osaa jo pienellä avulla liikuttaa takakroppaansa ämpärin päällä molempiin suuntiin. Samaten Moiran kanssa ollaan kaikkea pientä kivaa naksuteltu. Lähinnä ollaan keskitytty kuitenkin vain siihen että kasvettaisiin hyviksi koirakansalaisiksi. Cecilin kanssa pitäisi pikkuhiljaa päästä treenaamaan oikeastaan kapulanpitoa ja kaukoja niin setti olisi valmis.

Moira 4,5kk kuva on myös otettu! Moikku on ilmoitettu jo yhteen pentunäyttelyyn, samaten on yks mätsäri kiikarissa ja toinenkin pentunäyttely erkkarissa helmikuussa :) Sinne myös Cecil tulee ehkä ns. lassieluokkaan (koirille joilla on joku pieni virhe, Mösöttimellä pystyt korvat)

Tukkaa sillä on mukavasti! Näyttää siltä että Cecilin pinatausta ei puske läpi vaan tulee ihan ns. normaali turkki. Jalkavahan se on, mutta omaan silmään hurjan kivan näköinen!



Copyright 2006| Blogger Templates by GeckoandFly modified and converted to Blogger Beta by Blogcrowds and Rebecca S. Header picture Saana P. and silhouette Yasmin E.